Hyvässä hulevesisuunnittelussa huomioidaan ympäristö ja kokonaisuus

Hulevesisuunnittelu, mitä se on? Se on työtä, joka huomataan hyvin nopeasti – mikäli se olisi tehty huonosti tai puuttuisi kokonaan. Hulevesien asiantuntija, suunnittelupäällikkö Lauri Harilainen kertoo, mitä jokaisen meistä pitäisi tietää hulevesistä.

Kaivon kansi, ritiläkaivo, soraa ja vettä

 Hulevesillä tarkoitetaan kaupunkialueiden läpäisemättömiltä pinnoilta, kuten katoilta ja kaduilta muodostuvaa valuntaa. Toisin sanoen sade- ja sulamisvesiä, jotka eivät pääse haihtumaan tai läpäisemään maaperää. Niiden hallinta puolestaan on suunnittelutyötä, jolla pyritään ennakoimaan, huolehtimaan, että valumavedet päätyvät oikeaan paikkaan – eli esimerkiksi viemäreihin ennemmin kuin kellareihin.

Suunnittelu lähtee kaavoituksesta

Hulevesien hallinnan suunnittelu on monialaista yhteistyötä, johon osallistuu iso joukko asiantuntijoita: muun muassa kaavoittajia ja kaupunkien maisema- ja ympäristöasiantuntijoita. Jo kaavoitusvaiheessa määritetään tavoitteet hulevesien hallinnalle ja tarvittavat tilavaraukset sen vaatimille rakenteille – niitä on hieman hankala lisätä jo rakennetuille alueille. Hulevesien hallinnan suunnittelussa on siis useampia vaiheita: kaavoitus ja toteutussuunnittelu, unohtamatta kunnossapitoa.

Hyvässä hulevesisuunnittelussa hallitaan kokonaisuutta, ja hulevedet huomioidaan osana kaupunkiympäristöä. Viemäriin hulahtavan huleveden matka ei mystisesti pääty, vaan se jatkaa matkaa aina purkuvesistöihin asti. Hulevesien mukana kulkeutuva ryönä, haitta-aineet ja mikromuovit, heikentävät näiden vastaanottavien vesistöjen laatua. Siksi hyvissä suunnitelmissa selvitetään myös niiden herkkyys muutoksille, ja herkillä alueilla painotetaan laadullista käsittelyä.

Mitä jokaisen tulisi tietää hulevesistä?

 Kehitys kehittyy – myös hulevesisuunnittelussa. Tänä päivänä meillä on käytössä esimerkiksi paikkatietoaineistoa huomattavasti enemmän kuin aloittaessani näitä hommia. Se tarkoittaa tarkkaa korkeusaineistoa, jota voidaan hyödyntää pintavaluntareittien määrittämiseen, sekä maankäyttöaineistoa muodostuvien hulevesien määrän ja laadun arviointia varten.

 Nykyään hulevesi myös nähdään paremmin kaupunkiympäristöä elävöittävänä elementtinä, ei vain potentiaalisena tulvariskinä. Tästä esimerkkinä vaikkapa luonnonmukaiset viivytys-, imeytys- ja suodatusratkaisut, jotka ovat yleistyneet huomattavasti.

Tässä tuli jo aika paljonkin tietoa, ja sitä saa lisää ottamalla yhteyttä meihin – kerromme aina mielellämme lisää ja voimme yhdessä pohtia, mikä on tarpeellista tietoa juuri sinulle. Yleisesti ja ihan jokaiselle ympäristöstä kiinnostuneelle voisin kuitenkin mainita vielä tämän: jokainen meistä voi vaikuttaa omalla tekemisellään hulevesien laatuun.

Itämeri alkaa jokaisesta viemärikaivosta, eli sillä todellakin on väliä, millaista vettä niihin hulahtaa.

Lauri Harilainen

Lauri Harilainen, suunnittelupäällikkö


Edellinen
Edellinen

Vesistökunnostuksen konkari Matti Havumäki Watecille

Seuraava
Seuraava

Jotta jättäisimme jälkipolville puhtaamman Itämeren