Blogi: Tammitulvat ja kuohuvat kosket kertovat tarinaansa ihmisen- ja ilmastonmuutoksesta

Tikkurilankoski tammikuussa 2023. Kuva: Juha-Pekka Saarelainen

Kävin tammikuisena viikonloppuna vuonna 2023 kävelyllä naapurustossani, Tikkurilankosken maisemissa. Vapaana virtaavan kosken pauhu, siinä on jotain uutta, jotain vanhaa ja ehkäpä myös jotain sinistä.

Vesistöt ja etenkin joet ovat olleet Suomi-neidon kauppareittejä, valtaväyliä, maan elinvoiman edellytys, todellisia verisuonia.

Vuosien saatossa olemme kuitenkin tukkineet nämä valtaväylät, ja vapaan kosken pauhu on yllättävän harvan etuoikeus.

Suomi-neidon tukittuja verisuonia on vihdoin alettu avaamaan. Ennallistettu Tikkurilankoski on oiva esimerkki, jonka paikalliset asukkaat ovat upeasti ottaneet omakseen. En ole vielä kertaakaan lenkkeilyt jokirannassa ilman mielenkiintoista keskustelua aiheesta.

Asukkaita nopeammin vain vaelluskalat ottivat kosken omakseen, ja Vantaan vaakunaa ja Kiekko-Vantaan pelipaitaa komistava ”lohi” teki paluun kaupungin keskustaan. Jos tarkkoja ollaan, yhtään todennettua lohihavaintoa koskesta ei vielä ole tehty, mutta sitäkin isompia taimenia.

Sitä odotellessa en voi olla miettimättä: koska Helsinki palauttaa oikeutensa toisen kotimaisen nimeensä Helsingfors vapauttamalla Vanhankaupunginkosken?

Jotain vanhaa ja jotain uutta on myös vedenlaadussa. Jo vuonna 1908 yleisönosaston kirjoituksessa Helsingin juomavetenä toimineen Vantaanjoen veden ihmeteltiin muuttuneen sameaksi. Näin 115 vuotta myöhemmin en pitäisi sitä erityisen kirkkaana vieläkään.

Aikaisemmin vedenlaatua kuormittivat jätevedet, joiden osalta olemme jo pitkällä. Mutta aivan liian pitkään olemme odottaneet hajakuormituksen hallintaa.

Keravan- ja Vantaanjokien fosforikuormituksen voisi puolittaa peltojen kipsikäsittelyllä. Kaupunkien hulevesikuormituksen voisi puolittaa kaivosuodattimilla. Ajatella, että ensimmäistä kertaa koko Suomi-neidon itsenäisyyden aikana meillä olisi mahdollisuus puhdistaa pääkaupunkimme tärkein vesisuoni ja siten koko Helsingin sisäsaaristo.

Tällä hetkellä Vantaanjoessa on menossa kerran 20 vuodessa toistuva tulva keskellä tammikuuta. Tammitulvassa purkautuu 4-5 tonnia fosforia päivässä Helsingin sisäsaaristoon.

Koko Viikinmäen jätevesipuhdistamon vuosikuormitus, noin 18-20 tonnia, purkautuu siis pääkaupunkimme keskustaan viidessä päivässä. Viikinmäen jätevesilaitos sentään puhdistaa miljoonan ihmisen jätevedet 97 % tehokkuudella.

Palataanpa Tikkurilakoskelle. Vaikka kuinka rakastan ja arvostan kosken pauhua, mieluummin kuulisin sen keväällä kuin tammikuisessa talvitulvassa. Tammitulvat olivat Suomessa aiemmin erittäin harvinaisia, mutta ilmastonmuutoksen myötä nykyään säännöllisiä. Onko se sitä jotain lainattua, vai jo osaksi perinnettä muodostunutta?

Juha-Pekka Saarelainen